Lihat, sisäelimet ja kala

 

Lihat

Liha on elintärkeää koiralle, vaikka se onkin sekasyöjäksi totuttautunut vuosien kuluessa. Pelkkää lihaa en kuitenkaan itse suosi ruokinnassa, vaikka nykyään sanotaankin ettei se aiheuta sellaisia ongelmia kuin ennen väitettiin (mm. munuaiset rasittuu), nämä väitteet on kumottu jo aika päivää sitten mutta ne istuvat sitkeästi koiraihmisten mielissä. Henkilökohtaisesti suosin lihan kaveriksi kasviksia, joskin niiden osuus saa olla pieni.Täytyy kuitenkin muistaa ettei koiralle riitä pelkkä liha+kasvis, vaan se tarvitsee mm. kalsiumilisää jossain muodossa.

Monet pitkään barffanneet syöttävät koirilleen huomattavasti enemmän lihaa ja sisäelimiä kuin mitä on ennen suositeltu - jopa 70% ruokavaliosta. Viivin ja Hugon ruokinnassa pääpaino on lihassa, jota ne saavat n. 70% annoksesta, loput on kasvista. Joinain päivinä kasvisten määrä on vielä pienempi, jos aamuruoka on mössöä ja iltaruoka lihaisia luita.

Lihoiksi sopii kaikki eläimet; nauta, possu, broileri, kalkkuna, lammas, hevonen, poro, ankka, hanhi, strutsi... mikä vaan mitä käsiinsä saa. Lihoja on myös hyvä vaihdella, jotta ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen, sillä eri eläinten lihat sisältävät eri määrät ravintoaineita, ja yleisesti ottaen punaisessa lihassa on enemmän ravinteita kuin valkoisessa. Lihan sulavuus on erinomainen, ainoastaan hevosen lihan sulavuus saattaa olla heikompi. Kanan, hevosen ja kaniiniliha ovat vähärasvaisempia kuin possun ja naudanliha.

Kananlihan rauta- ja kuparipitoisuudet ovat alhaisia, siksi kanapohjaisessa ruokavaliossa on otettava näiden kivennäisten lisääminen huomioon.

 

Kananmuna

Kananmuna on erittäin hyvä ja terveellinen lisä koiralle, se on hyvin proteiini- ja vitamiinipitoinen ruoka. Niitä voi syöttää 1-4 kertaa viikossa kuorineen päivineen kokonaisena. Yksi kananmuna viikossa riittää, mutta mielestäni ei ole haitallista antaa enemmänkin, etenkin aktiivisille koirille kananmuna on mitä mainioin ravinnonlähde.

Raakana vai kypsänä? Barffaajat ovat syöttäneet kananmunat raakana jo vuosien ajan, mutta nykyisin on suositeltu annettavan viikon munat kaikki yhdellä kertaa. Tämä johtuu siitä, että raaka valkuainen sisältää avidiinia, joka sitoo itseensä keltuaisen biotiinia ( B-ryhmän vitamiini ). Toisaalta kypsän valkuaisen sulavuus on huomattavasti parempi kuin raa´an, joten munia voi syöttää myös kypsänä. Jokainen koiranomistaja toimikoon tässä(kin) asiassa kuten parhaaksi kokee. Itse olen tätä nykyä keittänyt niitä kattilallisen kerrallaan ja antanut Viiville yhden, Hugolle kaksi munaa päivässä tai joka toinen päivä, joskus kuorineen, joskus pelkästään munan.

Jos ihmisiltä jää kuoria, ne kannattaa huuhtaista ja säästää, niistä voi tehdä koirille munankuorijauhoa, jota voi lisätä ruokaan jos luiden osuus on jostain syystä ollut vähäisempi. Yhden teelusikallisen kuorijauhoa sanotaan riittävän yhteen kiloon lihaa, eli se on erittäin riittoisaa. Toinen laskutapa on se että yhden kananmunan kuoret sisältää n. 2000mg kalsiumia. Teoriassa kuorijauhon pitäisi riittää kalsiumlisäksi koiralle, mutta koska minulla ei ole siitä henkilökohtaista kokemusta, en uskalla suositella sitä ainoaksi kalsiumin lähteeksi.

 


Sisäelimet

Sisäelimiä olisi hyvä antaakoiralle, niissä on paljon vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Yleensä niitä annetaan n. kerran viikossa, mutta mielestäni niitä voi antaa parikin kertaa viikossa. Maksaa ei suositella annettavan kovin usein, sillä siinä on paljon A-vitamiinia joka kerääntyy elimistöön ja voi olla vaarallista suurina määrinä. Toisaalta on tutkittu että A-vitamiinia on voitu syöttää koirille hyvin suuria määriä ilman myrkytysoireita. Maksa ja munuainen ovat hyvin sulavia ja valkuaispitoisia raaka-aineita. Sekä maksan että munuaisten yli- ja aliruokinta aiheuttaa ihon ja turkin oireita. Sydän on lihas, joten sitä voi antaa koiralle useamminkin kuin vain kerran viikossa mutta en syöttäisi sitä "normi lihan" tavoin, vaan harvemmin. Helpoimmin syötettäviä ovat mielestäni jauhetut sisäelimet, kaikki koirat eivät suostu syömään paloiteltuja (kuten meidän Zamu ei aikoinaan suostunut) vaan noukkii kaiken muun sisäelinten ympäriltä. Jauhettuja sisäelinseoksia saa jo monesta eri paikasta.

Naudan maha on rasvapitoista ja sen ravintoaineiden sulavuus on erittäin hyvä. Maha ei ole koiralle millään tavoin välttämätön aines mutta yleisesti ottaen koirat rakastavat sitä, joten mikä jottei sitä antaisi.

Jos koiralla esiintyy allergisia oireita, kannattaa sisäelinten antoa välttää hetken aikaa jos etsii oireiden aiheuttajaa, sillä sisäelimet saattavat aiheuttaa herkille koirille oireita niiden ollessa suhteellisen vahvaa tavaraa. Lisäksi monet kuonat kulkeutuu elinten kautta tai menee niihin ( maksa, munuaiset ) joten tästäkin syystä hyvin herkät yksilöt voivat reagoida niihin. Tottumattoman koiran omistajalle vinkki: hiljaa hyvä tulee, eli kannattaa antaa sisäelimiä alkuun hyvin varovaisesti.

 

Kala

Kalassa on elintärkeitä rasvahappoja; omega-3:sta, sekä runsaasti D-vitamiinia. Kaloista yleisimmin käytettyä on lohi, mutta periaatteessa mitä tahansa kaloja voi antaa. Täytyy kuitenkin muistaa se, että järvikaloissa voi olla matoja, joten niitä pitäisi pakastaa vähintään kaksi viikkoa tai kypsentää ne. Merikalat ovat turvallisia raakoina, siksi se lohi on yleisimmin annettava. Pidän kalan merkitystä suurena myös siksi, että koira tarvitsee mm. D-vitamiinia kalsiumin imeytymiseen, eli etenkin pennuille pitäisi mielestäni muistaa antaa kalaa ainakin kerran viikossa, jopa kaksikin kertaa. Lisäksi omega-3-rasvahapoilla on tutkimusten mukaan erittäin suuri merkitys allergioitten hoidossa ja ehkäisyssä, ja koska D-vitamiini vahvistaa epätasapainossa olevaa puolustusjärjestelmää, on suositeltavaa syöttää myös pennuille kalaöljyä. Pienet pennut eivät varmastikaan pysty syömään kokonaisia kapseleita, jolloin kapselin sisällön voi puristaa ruoan sekaan.

Jos koirasi kieltäytyy täysin syömästä kalaa, pidä huoli että se saa tarvittavat omega-3-rasvahapot jossain muussa muodossa kuten kalaöljynä.

 

** ** ** ** ** ** ** ** **

Lähteet:

* Eri nettisivustot mm. BarfSuomi-lista
* Koiran luonnollinen ruokinta - Malin Ekblom
* Koiran ruokinta ja hoito - Riitta Kempe

Päivitetty 15.8.2010