• Ruokinta
• Ravintoaineet
• BARF ja raakaruokinta
• Raakaruokinnan aloittaminen
• Pennun ruokinta
• Meidän koirien ruokinta
• Valmiit ruokaseokset
• Kotiruoka
• Ruokien ostopaikat
• Linkit
• Raakaruoka-kuvia
• Koulutus
• Koiran aktivointi
• Pentu tulee taloon
• Muut artikkelit

Kotiruoka

Koiran kotiruokinnalla tarkoitetaan koiralle varta vasten valmistettua ruokaa. Kyse ei siis ole ihmisten ruokien tähteistä, mikä on monesti kuvitelma. Uskomus, että "silloin joskus koirat voivat hyvin ja elivät terveinä syöden meiltä jäävät ruoat, perunan kuoret jne" on aika hassu ajatus. Koira, joka kasvaa pelkillä ihmisten ruokien jämillä, ei 100% varmasti kasva terveeksi. Silloin ei varmaan ole liiemmin kuvattu koirien lonkkia, ainakaan kotikoirien, ja koiran todellinen terveydentila onkin saattanut olla jotain ihan muuta, kuin omistajat ovat kuvitelleet.

Yleisesti

Koiran kotiruoka koostuu lihoista ja sisäelimistä (lihojen osuus n. 50% ruokavaliosta, josta sisäelimet n. 5-10% ), viljoista ja kasviksista ( joiden osuus loput 50% ruokavaliosta, jaettuna esim. 50/50 kasvista ja puuroa ) sekä muista lisistä kuten öljyistä, valkosipulista, merilevästä ja vitamiineista. Tänä päivänä monet syöttävät koirilleen kotiruoan ohella myös lihaisia luita, mikä onkin hyvin suositeltavaa. Jos luut kuuluu ruokavalioon, voi niiden osuus olla vaikkapa 1/3 jolloin loput 2/3 muodostuu lihoista, kasviksista ja puuroista, tai luita voi syöttää 50% ruokavaliosta, jolloin muita kalsiumlisiä ei enää tarvita. Tällöinkin loput eli 50% muodostuu lihoista, kasviksista ja puuroista. Koira kuitenkin pärjää myös ilman luita, mutta tällöin ruokaan on ehdottomasti lisättävä kalsiumia jossain muodossa.

Sopivaa ruokamäärää on vaikeaa tietää ja kertoa millekään koiralle, se selviää vain kokeilemalla. Barffissa käytetään aloitukseksi aikuiselle koiralle 2-3% sen painosta, saattaisin itse lähteä sillä liikkeelle myös kotiruokinnassa. Pennulle suositellaan syötettävän 10% sen luovutusiän painosta. Tarkkaile siis koiraasi: jos se lihoo antamallasi ruokamäärällä, pienennä annoksia ja päinvastoin.

Lihat ja sisäelimet

Koiran kotiruokinnassa lihojen osuus on yleensä n. puolet ja vähintään 1/3. Lihoiksi käy kaikki eläimet jos koiralla ei ole allergioita: broileri, kalkkuna, possu, lammas, nauta, hevonen, poro...lihojen lisäksi koiralle pitäisi antaa sisäelimiä kuten maksaa, munuaista, keuhkoa, mahaa ja lihaksista sydäntä ja kieltä, joiden osuus ruokavaliosta on 5-10%. Lihoja voi antaa sekä jauhettuna että paloiteltuna. Lihat kannattaa syöttää raakana, sillä kypsennettäessä liha menettää osan hyvistä ravinteistaan ja entsyymeistään. Jos koira ei kuitenkaan jostain syystä sulata tai siedä raakaa lihaa, voi sen aivan hyvin kypsentää, sillä onhan se huomattavasti terveellisempää joka tapauksessa kuin kuivamuona.

Kalaa olisi hyvä antaa ainakin kerran viikossa, sillä siinä on erittäin tärkeitä omega-3 rasvahappoja ja myös runsaasti D-vitamiinia. Paras kala on mielestäni lohi, sen lisäksi silakka on myös hyvää. Järvikalat on käytettävä pakastimen kautta ( 1-2 viikkoa ) matovaaran takia. Kesällä koira saa auringon valosta D-vitamiinia, eli talviaikaan kalan merkitys korostuu entisestään. Kalaa olisi hyvä antaa koiralle 1-2 kertaa viikossa.

Viljat

Viljojen käytöstä koirien ruokinnassa ollaan todella montaa mieltä: jotkut pitävät niitä itsestään selvyytenä, toiset eivät syötä niitä ollenkaan. Kuivamuonat sisältävät tunnetusti suuria määriä viljoja, ne kun ovat halpa hiilihydraattien lähde. Itse kyllä kannatan viljojen käyttöä, mutta järkevissä mitoissa: niiden osuus koirien ruokinnasta voi olla max. 1/3, ei mielellään enempää. Tässäkin asiassa omistaja tietenkin tekee sen lopullisen ratkaisun, ja onhan liha-puuro-ruoka lisineen kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin kuivamuona.

Koirat sulattavat yleisesti ottaen viljoja hyvin. Kokojyväviljat kuten ruis taas sulavat huonommin, joten niitä kannattaa välttää. Monet syöttävätkin koirallaan ennemmin valkoista kuin tummaa riisiä, sillä tumma riisi saattaa tulla sellaisenaan läpi huonon sulavuuden vuoksi.

Tunnettu koiranruoka "Yrjölän puuro", on varmaan yksi käytetyimmistä seoksista kotiruokinnassa, sellaisenaan tai sovellettuna. Tässä ohje:

1 dl kokonaisia tattarisuurimoita
1 dl hirssisuurimoita (hersryynejä)
1 dl riisiä, mieluimmin tummaa
1 dl ohrasuurimoita (voivat olla myös rikottuja)
noin 2 litraa vettä
5 g merisuolaa

Suurimot saavat liota ennen paistumista 6-10 tuntia. Liotusvettä ei kaadeta pois,
vaan se jätetään puurovedeksi. Suola lisätään vasta liotuksen jälkeen. Uuni
säädetään + 180 C asteen lämpöiseksi ja puuroa paistetaan vähintään 2 - 3 tuntia.
Kypsä puuro säilyy jääkaapissa noin viikon verran ja pakastettuna varsin kauan.
Puuron voi pakastaa annospusseihin ja sitä voi rikastaa merilevällä, nokkosilla ja
porkkanalla.

Ruokaan kuuluu lisätä raakaa lihaa kun se on valmista. Tässä on ihan hyvä pohja koiran kotiruokinnalle, tosin itse en syöttäisi viljaa suurinta osaa ruokavaliosta, vaan kasvattaisin kasvisten osuutta samalla viljoja vähentäen.

Puuroa ei toki tarvitse tehdä juuri noin kuten edellä on kerrottu, voit käyttää siihen vaikkapa muutamaa viljaa kerralla kuten esim. tummaa riisiä, ohraa ja kauraa tai tummaa riisiä, ohraa ja hirssiä jne. Muista kuitenkin hauduttaa puuroa riittävän pitkään uunissa tai kattilassa, että puuro on varmasti riittävän pehmeää ja siten sulavuudeltaan parempaa. Huonosti keitetty riisi tulee sellaisenaan ulos!

Kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat

Koiralle voi syöttää lähes kaikkea: kaikkia salaatteja, kesäkurpitsaa, parsa- ja kukkakaalia, kurkkua, persiljaa, retiisiä, kiinankaalia, nokkosta, voikukkaa, pinaattia, porkkanaa, herneitä, omenaa, banaania, päärynää, marjoja ...käytettävien aineksien kirjo on todella laaja. Kasvikset voi soseuttaa esim. tehosekoittimella, jos koiralla on vaikeuksia sulattaa paloiteltuja, mutta myös pakastevihannekset ovat ok ( itse käytän myös niitä ).

Huom! Lähes kaikkia kasviksia voi syöttää koiralle, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta: sipulia ei suositella, myöskään viinirypäleitä ei kannata antaa. Hiiva-ongelmaiselle ei kannata syöttää porkkanaa eikä hedelmiä niiden sokeripitoisuuksien vuoksi. Kaalisukuisia vihanneksia ja palkokasveja ( herne, papu ) ei kannata antaa suuria määriä. Pinaatin määrä kannattaa myös pitää pienehkönä.

Suositus on, että kasvisten pohja muodostuu vihreistä lehtivihanneksista, joiden lisäksi käytetään pienempiä määriä vaikkapa hedelmiä.

Kaikki koirat ei sulata kovin hyvin raakoja kasviksia, ainkaan suurina määrinä. Tähän asiaan auttaa joko puuron antaminen osana ruokintaa jolloin kasvisten osuus ei ole liian suuri, tai kypsentämällä kasviksia. Kasvikset kyllä suositellaan syötettävän raakana parempien ravinteiden vuoksi, mutta jälleen kerran en koe keitettyjä vihanneksia laisinkaan huonona koiralle, terveellisiä ne ovat joka tapauksessa. Jos tuntuu että koira reagoi raakoihin kasviksiin, voi kokeilla keittää vaikkapa parsakaalia, kukkakaalia, porkkanaa tai ylipäätään jotain sekavihanneksia, joiden sekaan laittaa vaikkapa soseutettua salaattia raakana.

Lisäravinteet

Jos koiralle ei syötetä raakoja lihaisia luita, täytyy ruokaan laittaa jotain kalsiumlisää, esim. teollisista Citro-oskaa tai luonnonmukaisemmin kananmunankuorta. Citro-oska sisältää myös eri vitamiineja joten sitä antaessa älä lisää enää erikseen muita vitamiineja purkista. Kananmunankuorijauho ( jauha esim. tehosekoittimella ) on hyvin riittoisaa, 1 teelusikallinen riittää yhteen kiloon lihaa. Aikuisen koiran päivittäinen kalsiumin tarve on noin 100mg. Voit laskea oman koirasi kuorijauhon tarpeen seuraavasti: kerro koirasi paino 100:lla, jonka jälkeen jaa summa 370:llä. Tulokseksi saat grammamäärän jonka koirasi tarvitsee kananmunankuorijauhoa jotta päivittäinen kalsiumtarve täyttyy. Esimerkkinä Zamu joka painaa 45kg: 100 x 45 = 4500. 4500 jaettuna 370 = 12,16g eli Zamun pitäisi saada päivittäin n. 12g munankuorijauhetta.

Ruokaan kannattaa lisätä päivittäin jotain kylmäpuristettua öljyä kuten rypsi-, pellava- tai auringonkukkaöljyä. Kylmäpuristetuissa öljyissä on eniten ravinteita eli kannattaa käyttää sitä. Muita hyviä öljyjä on kalaöljyt: lohiöljy tekee hyvää kutiavalle iholle, lisäksi kalaöljykapselit ovat auttaneet monia iho-ongelmissa. Kalanmaksaöljyä voi syöttää kuureina, sitä ei kannata antaa joka päivä jotta A-vitamiinia ei tule liikaa.

Kananmunat ovat erittäin hyvä proteiinin ja vitamiinien lähde koirille, niitä kannattaa ilman muuta syöttää. Raa´assa kananmunassa on kuitenkin yksi haittapuoli: valkuaisen avidiini estää tärkeän B-ryhmän vitamiinin, biotiinin imeytymisen. Monet kokevat, ettei tämä ole kuitenkaan kovin haitallista ja syöttävät kananmunat kokonaisina. Osa taas syöttää koiralle vain keltuaisen ja kuoret. Kananmunan voi toki myös kypsentää ja syöttää sitten kokonaisena. On olemassa suositus, että jos koiralle syöttää kananmunat raakana ja kokonaisena, kannattaisi antaa koko viikon satsi kerralla, tällöin avidiinin haitta on kokonaisuudessaan pienempi kuin esim. joka toinen päivä kananmunaa annettaessa. Mielestäni tämä raa´an valkuaisen haitta on hyvä muistaa ja syöttää kananmunia jollain em. tavalla minimoidakseen biotiinin häviämisen.

Vitamiineista A, D, K ja E-vitamiinit ovat rasvaliukoisia ja näin kerääntyvät elimistöön ( poikkeuksen tekee kuitenkin E joka ei ole yhtälailla haitallinen kuin muut ) joten niitä ei pidä lisätä ruokaan erikseen. Rasvaliukoiset vitamiinit tarvitsevat imeytyäkseen rasvaa, jota koira saa esim. lihassa. Vesiliukoisia vitamiineja ovat C- ja B-ryhmän vitamiinit. Nämä vitamiinit eivät keräänny elimistöön eli niitä koiran tulisi saada päivittäin. Mikäli koirasi ruokinta on monipuolista eli syötät sille eri eläinten lihoja, eri kasviksia ja hedelmiä, puuroa ja ehkä jopa lihaisia luita, ei koira periaatteessa tarvitse vitamiinilisiä. C-vitamiinia voi kuitenkin antaa päivittäin vaikka koiran sanotaankin muodostavan sitä itse kehossaan, sillä siitä ei ole mitään haittaakaan, lisäksi C-vitamiinilla on monia tärkeitä ominaisuuksia esim. immuunipuolustuksen vahvistajana. Ruusunmarjajauhe on luonnollinen C-vitamiinin lähde, sitä saa luontaistuotekaupoista. C-vitamiinia voi kuitenkin antaa myös suoraan purkista, esim. Ester-C tai C-rakeet.

Valkosipulia voi myös syöttää koiralle, joko kuureina ja tuoreena tai päivittäin ruoan joukossa pieniä määriä. Valkosipulilla on tunnetusti monia terveyttä edistäviä vaikutuksia myös ihmisillä, ja samaa pätee koiriin. Valkosipulin sanotaan pitävän loiset loitolla, lisäksi se saattaa auttaa pitämään punkit loitolla kesäisin. Kesällä valkosipulia voikin syöttää jatkuvasti, mutta syksyllä ja talvella sitä voi antaa kuureina. Huom! Parasta on tuore valkosipuli, kuivattu valkosipulirouhe tms. ei korvaa tuoretta. Jos koirasi ei kuitenkaan kestä tuoretta, voi sitä antaa myös kapseleina tai rouheena.

Merilevää voi myös lisätä ruokaan. Siinä on hyviä kivennäisiä ja ravinteita, ja sen sanotaan myös auttavan iho-oireisiin sekä puhdistavan elimistöä kuona-aineista.

Kotiruokinnassa apuna ja helpotuksena voi mainiosti käyttää Nellin kanaherkun Aktiivi-Puhtia, Murren murkinan Voima-mixiä tai NEUta, jos ei huvita aina keitellä puuroja. Näistä ruoista löydät lisätietoja niiden omilta sivuiltaan.

Päivitetty 11.1.2009