Mahdollisia ongelmia ja kysymyksiä raakaruokinnasta

Kirjoitan tänne pikku hiljaa tilanteista, joita monet barffausta aloittelevat koiranomistajat todennäköisesti kohtaa ennemmin tai myöhemmin. Raakaruokinta herättää paljon kysymyksiä, ja pyrin vastaamaan yleisimpiin niistä täällä.

 

Voiko raakoja luita todella syöttää koiralle?

Kyllä voi. Monella saattaa edelleen tänä päivänä olla käsitys, että luiden, etenkin linnunluiden syöttäminen on koiralle hengenvaarallista. Ja tämä pitää paikkansa, mikäli koiralle antaa kypsiä linnunluita. Luut kovettuvat kypsyessään ja saattavat säröillä hengenvaarallisiksi paloiksi, jotka voivat puhkaista esim. koiran suoliston. Raa´at linnunluut ovat kuitenkin hyvin pehmeitä ja helposti sulavia, eikä niiden pitäisi aiheuttaa mitään ongelmia. Tiedän lukemattomia koiria omieni lisäksi, jotka ovat syöneet jo pitkään raakoja luita, ja eniten juuri broilerin luita, ilman minkäänlaisia ongelmia.


Eikö raa´assa lihassa ole bakteerivaara?

Koiran suolisto on huomattavasti lyhyempi kuin ihmisellä, joten on hyvin epätodennäköistä, että terve koira saisi bakteeritartunnan mistään lihasta. Lisäksi Suomessa ollaan erittäin tarkkoja lihojen tarkastuksissa, eli täällä voi mielestäni syöttää raakoja lihoja turvallisin mielin. En ole koskaan kuullut, että koira olisi sairastunut syötyään raakaa lihaa.

Voiko ruokinnan vaihtaa kertaheitolla vai pitääkö siirtyminen tehdä vähitellen?

Tämä on oikeastaan ihan makuasia ja myös koirakohtaista. Oikein herkkävatsainen ei välttämättä kestä äkillistä ruokavalion muutosta, kun taas jotkut koirat vaihtavat kuivamuonasta barffiin täysin ongelmitta. Itse siirsin Zamun vähitellen, mutta sekaruokinta ei sopinut sille vaan herra kärsi ripulista aina jos sai rustoja ja kuivamuonaa peräkkäin, vaikka välissä olisi ollut yö. Jos koiran siirtää kertaheitolla, kannattaa alussa varmaan pysytellä mahdollisimman simppelissä ruokavaliossa, eli syöttää alussa esim. pelkkää broileria. Kun vatsa sietää broiskun hyvin, ottaa seuraava eläin mukaan jne. Tässä ei oikein auta muu kuin oman koiran tunteminen ja tarkkaileminen, mutta molemmat tavat ovat ok, koirasta riippuen. On varmaan myös hyväksi jos kotoa löytyy esim. Tehobacktia kaiken varalta, jos koiran vatsa menee ripulille.


Mitä tehdä jos koira kieltäytyy syömästä kasvissosetta?

Meidän koirat vetää pelkät kasvissoseetkin ongelmitta, mutta olen lukenut ja kuullut, että kaikki koirat eivät välitä soseesta kovinkaan paljoa. Tässä erilaisia keinoja, joita voit kokeilla omalle koirallesi: yksi keino on sekoittaa kasvissose ja liha niin hyvin keskenään, ettei koira pysty erottelemaan niitä. Toinen keino on lisätä soseeseen naudan mahaa, se houkuttelee yleensä koiran kuin koiran syömään. Joillakin saattaa toimia pelkkä maustamaton jugurtti, kananmuna, lohiöljy...riippuu koirasta kuinka nirso se on. Jotkus syöttävät kasvissoseen sellaisenaan ilman lihaa, mutta meillä mössö koostuu aina sekä kasviksista että lihasta.


Mitä tehdä jos koira oksentelee luun palasia?

Tämä on aika yleinen ilmiö aloittelevilla barffaajilla, etenkin jos kyseessä on aikuinen koira, joka on ennen syönyt kuivamuonaa. Pennut yleensä syövät ja sulattavat luut paremmin kuin nappulaan tottuneet aikuiset. Hyviä luita aloittaa barffaus on broilerin luut; kaulat, siivet ja selkärangat. Luita voi alussa jopa jauhaa, itse jauhoin Viivin siivet aika pitkään. En suosittele naudan rustoja tai luita tai esim. lampaan, saati hirven luita koiralle, joka vasta harjoittelee raakaruokintaa, sillä ne sulavat yleensä heikoimmin. Meillä Zamu oksenteli jonkin verran alussa, Viivi on oksentanut varmaan pari kertaa elämänsä aikana. Eli oksentelu voi olla ns. normaalia alussa, mutta järki käteen: jos oksentelu jatkuu useamman päivän, on mielestäni syytä reagoida tilanteeseen eli jättää luut toistaiseksi pois ja antaa pehmeämpää ruokaa. Jos koira oksentaa silloin tällöin pienen luun palasen, on tilanne enemmänkin "normaali". Mutta koiraa on ehdottoman tärkeää tarkkailla aina sen syödessä luita, etenkin jos ruokintamuoto on uusi! Jos koira oksentaa tai ulostaa verta luiden vuoksi, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen.

Eikö koiran ruokinnan tarvitsekaan olla tasapainotettu joka päivä?

Ei tarvitse. Riittää että ruokavalio tasapainottuu viikon, kahden viikon tai jopa kuukauden kuluessa. Ohjenuorana voisi pitää että aikuiselle riittää tasapainotus kuukauden sisällä, pennulle viikon sisällä. Eihän villikoiratkaan saa joka päivä joka ikistä tarvitsemaansa vitamiinia ja ravintoainetta, eihän? Ne syövät mitä milloinkin löytävät; tänään roskisten antimia, huomenna jäniksen raadon, ylihuomenna marjoja kun muutakaan ei ole...ruokintatapoja on paljon erilaisia, jotkut syöttävät esim. luita tänään, liha-kasvissosetta huomenna, tai sekä luita että kasviksia samana päivänä jne jne...meillä koirat saavat yleensä aamuruokana liha-kasvissmössöä ja illalla luuaterian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, jokaisen pitää rakentaa ruokinta omalle koiralleen parhaiten sopivaksi, ja sehän selviää vain kokeilemalla!

 

Mitä jos koira ei suostu syömään luita?

Ei pidä antaa periksi :o). Broilerin siipiä ja kauloja voi alussa jauhaa, jotta koira tottuu ylipäätään raa´an liha-luun makuun. Jotkut ovat myös käyttäneet siivet pikaisesti paistinpannulla, jotta liha tuoksuu paremmalle. Tässä pitää kuitenkin muistaa vain pikainen paistaminen, siipeä ei saa missään tapauksessa pitää pannulla kauaa, jotta luu ei ala kypsymään.

Kun meidän Zamu sai aikoinaan ensimmäisen luunsa ( taisi olla härän häntä tai naudan rusto ), se ei tiennyt mitä tehdä. Ensin luu oli pyyhkeen päällä keittiössä. Herra kävi makaamaan luun viereen ja vain tuijotti sitä. Sitten siirsin luun pyyhkeineen telkkahuoneen matolle, jossa Zamu oli aiemmin tottunut syömään puruluita, niitä "tavallisia". Ajattelin että jospa se olisi mukavampi paikka? Sama juttu, herra kävi taas maate luunsa eteen ja tuijotti sitä. Välillä sitten lepäsi :o). Lopulta, kun menin itse Zamun viereen, istuskelin siinä sohvalla vaan ja kehuin Zamua heti jos se edes hiukan lähestyi luuta suullaan, niin pikkuhiljaa se aloitti maistelun. Ensin nuoli vain vähän, taas kehuin oikein urakalla, ja lopulta uskalsi jo pureskella. Eli Zamu tarvitsi selvästi tukea ja kannustusta, että se luu on oikeasti tarkoitettu syötäväksi! Sen jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia luiden syöntiongelmia, päinvastoin :o).

 

Päivitetty 16.4.2007